maanantai 2. huhtikuuta 2012

Destination ailleurs - autoilua

Pariisissa asumisessa on hyviä puolia. Yksi niistä huonoista puolista sen sijaan on se, että koko Pariisi liikkuu yleensä paikasta toiseen samaan aikaan. Aamuruhkan (6.30-10.00) ja iltaruuhkan (16.30-19.00) aikaan iloiset työmatkalaiset täyttävät tiet ja julkiset liikennevälineet. Perjantaina Pariisi suuntaa yhtenä massana maalle viikonlopun viettoon, palatakseen jälleen sunnuntaina takaisin äänimerkkien kauniin kakofonian säestämänä. 

Pahimpia tässä suhteessa ovat koulujen loma-ajat. Pari vuotta sitten joululomille lähdettäessä kului 25 km:n automatkaan Pariisista kehätien kautta moottoritielle kolmisen tuntia. Ympärillä tööttäilivät viulunkielenkireät pariisilaiset ja takapenkillä huusi kaksi yhtä kireää kissaa. Joulumieltä kerrakseen!

Meillä on viime aikoina keskusteltu auton hankkimisesta. Lähes koko aikuisikäni kaupungin julkisen liikenteen ulottuvilla asuneena en ole autoa tähän hetkeen mennessä kaivannut. Päin vastoin, Pariisissa auton omistaminen on minusta hulluutta. Julkisilla pääsee minne vain, ja elleivät metrot, bussit ja raitiovaunut enää kulje, voi turvautua Velib-pyörään tai suhteellisen edulliseen taksiin.  Henkilöautolla liikkumiseen menee sitä paitsi tuplasti aikaa, sillä iänikuisten ruuhkissa istumisten lisäksi aikaa menee pysäköintipaikkojen etsimiseen - ellei täkäläiseen tapaan vaan reilusti pysäköi risteykseen, hätävilkut päällä. 


Liittymä Pariisista kohti Périphérique-kehätietä, jolla kulkee päivittäin kolme miljoonaa autoa. Perjantaina aamupäivällä liikenne luisti mukavasti.
Olemme siitä onnellisessa asemassa, että lähistöllä asuu miehen täti, joka lainaa meille mielellään Yaristaan, jos autoa johonkin tarvitsemme. Näin pääsemme näppärästi vaikkapa lähiössä sijaitsevaan Ikeaan salmiakkia ja puolukkahilloa ostamaan. Samoin olemme lainanneet Yarista 500 km:n päässä asuvien miehen vanhempien luona vieraillessamme. Ennen kuljimme nuo matkat junalla, mutta kahden äänekkään kissan kanssa matkustaessa julkiset eivät enää ole monen tunnin matkoilla järin toimiva vaihtoehto.

Pariisin massaliikuntoa välttääksemme vietimme pääsiäisloman jo viime viikonloppuna. Reissun yksityiskohtia suunnitellessamme mies kuitenkin julisti, ettei suostuisi Yariksen rattiin tällä reissulla. Seurasi paljon löpinää hinnoista ja prioriteeteista ja turvallisuuskysymyksistä ja muusta mukavasta. Vertailimme vuokra-autojen hintoja ja laskimme, että vuokra-auto bensoineen ei tulisi juuri kalliimmaksi kuin junamatka kissojen kanssa. Niinpä annoin periksi, ja suostuin vuokra-autoiluun.

Ainakin kymmenisen vuotta sitten Mersu oli huono vaihtoehto Pariisin, sillä ohikulkijat kuulemma keräilivät tähtiä muistoiksi tai tekivät niistä avaimenperiä. Tämä tosin ei ole vain Pariisin ongelma, sillä miehen isän autosta katosi tähti menneellä viikolla keskellä Maalais-Ranskaa.
Torstai-iltana autovuokraamosta palasi totinen mies: "Kulta, vuokrauksen kanssa oli ongelmia...". Ongelmaksi paljastui, että Avis oli ylibuukannut vuokra-autonsa sekä varaamastamme luokasta, että sitä ylemmästä luokasta. Lopputuloksena oli, että saimme samaan hintaan auton kaksi astetta ylemmästä luokasta. Autolla oli ajettu ennestään kokonaista 45 km.

Jopa kaltaiseni autoista lähinnä värin tunnistava blondi huomasi, että upouusi MB C180 oli huomattavasti miellyttävämpi matkaelämys moottoritiellä kuin Yaris. Yleensä pysyttelemme tiukasti oikeanpuolimmaisella kaistalla, rystyset valkoisina rattia puristaen, mutta tällä kertaa pääsimme jopa ohittamaan muita. Olo oli kaikinpuolin turvallisempi.

Autonhankinnan suhteen päätöksiä ei silti ole vielä tehty suuntaan tai toiseen. Vaikka luksukseen olisi kiva tottua, minkäänlaiset arvoautot eivät sovi Pariisin liikenteeseen, sillä täällä kulkuneuvot lommoutuvat ja naarmuuntuvat alta aikayksikön.


Ranskan maksulliset moottoritiet ovat hyvin hoidettuja. Valotaulussa kehotetaan autoilijoita hidastamaan tietöiden vuoksi.


Péage eli tietulli. Eikä edes jonoa!
Sarjassamme kylttejä, jotka jaksavat hymyilyttää melkein joka reissulla: Arnac la Poste. Hih hih...

La copilote.



Kuten Suomessa joskus ennen, Ranskassa rekisterikilvestä näkee, mihin departementtiin auto on rekisteröity. Ympäröivät autoilijat sitten kohtelevat usein liikenteessä ennakkoluulojensa mukaisesti. Kokemukseni mukaan suurimman vaikutuksen tekee numero 75 eli Pariisi missä tahansa muualla - tai sitten Maalais-Ranskaan viittaava kilpi Pariisin kehätiellä. Vuokra-autojen rekisterikilvet viittaavat yleensä Picardien alueeseen, jonne vuokra-autofirmat pesiytyivät aikoinaan edullisempien autoverojen vuoksi. 

Lisää kylttejä, jotka jaksavat hymyilyttää. Tässä kohtaa oltiin jo vähän KIREINÄ. Heh heh. ;P

Moottoriteiden varsilla seisovia valkoruskeita kuvakylttejä seuraamalla kiireinen turisti saa kätevästi kuvan ohitse vilisevästä tarjonnasta.
Reissuauto 545 km mittarissaan.



6 kommenttia:

  1. Hitsinvimpula!
    Jostain syystä tuli ikävä siihen suuntaan... ;)

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Joo, se jaksaa minuakin naurattaa. :D

      Wikipedian mukaan Arnac tulee gallialaisesta Arnos-nimestä. Ja jos Asterixissa nimet päättyvät ix:iin, tuolla kaikki paikannimet päättyvät ac:iin.

      Poista
  3. Hauska postaus! Oletko muuten samaa mieltä kanssani siitä että ranskalaiset eivät ehkä ole maailmanparhaita opasteiden kanssa? Tuntuu että monta kertaa kyltti on vasta liikenneympyrän jälkeen, ei sitä ennen. Ajosuunnan valinta täytyy siis tehdä jokseenkin summamutikassa jonka jälkeen vasta saa informaatiota siitä minne päin sitä onkaan tällä kertaa matkalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :D Nuo ranskalaiset opasteet noudattavat mystistä ranskalaista logiikkaa, josta aina muistan kuittailla miehelle. Itseäni risteyksissä hämää noissa opasteissa varsinkin se, etten ole ihan varma, mihin suuntaan ne osoittavat. Tuntuu, että ne on asetettu vähän sinne päin.

      Ylivoimainen opastesuosikkini on kuitenkin suht yleinen "Toutes Directions" eli "kaikki suunnat". Tässä linkin kuvassa opastetaan samaan suuntaan varmuuden vuoksi vielä "Autres directions" eli ne muut suunnat... http://images.forum-auto.com/mesimages/483674/DSCN1997.jpg

      Poista

Kiitos kommentistasi. Kommentit ovat tämän blogin suola. Ja pippuri. Ja sokeri.